Yhteishyvä
Kuluttajatieto Ravitsemus Ruokakulttuuri

Hedelmistä voi nauttia hyvällä omallatunnolla

31.1.2017

Monet meistä saattavat pitää talvea ruokailun näkökulmasta ankeana ajankohtana. Syksyllä metsät ovat täynnä marjoja ja sieniä, kauppojen HeVi-osastot pullistelevat tuoreita kotimaisia kasviksia ja näyttäviä kurpitsoja. Saatavilla olevat kasvikset ovat edullisia tai jopa ilmaisia, mutta sitten tulee talvi ja kaikki loppuu. Tai näin ainakin helposti kuvitellaan. Globalisaatiota voidaan syyttää monesta nykyajan lieveilmiöstä, mutta se on tuonut helpotusta joustavasti ajattelevan sesonkiruokailijan syömiseen.

Banaanin suosio johtuu osittain markkinoinnista.

Keskivertosuomalainen söi vuonna 2014 tuoreita hedelmiä 54 kiloa. Tästä määrästä noin 13 kiloa oli sitrushedelmiä. Jäljelle jäävästä 41 kilosta yli 60 prosenttia koostui pelkästään banaaneista ja omenista. Eli näitä “muita hedelmiä” söimme vuosittain hieman yli 16 kiloa.

Banaanin ja omenan suosio on helppo ymmärtää niiden helpon “käyttöliittymän” ansiosta. Chiquita on tehnyt valtavasti työtä banaanin markkinoinnin eteen. Banaani on myös yksi niistä harvoista kasviksista, jota on mainostettu ennen Satokausituotteiden lanseeraamista.

Jaffat tulloo!

Appelsiinin suosio selittynee sillä, että se oli ensimmäisiä kaupallisesti merkittäviä tuontikasviksia vuonna 1953 jolloin säännöstelystä luovuttiin. Sitä ennen tätä hedelmää oli myyty “mustassa pörssissä” tiskin alta. Vuonna 1965 appelsiinien saatavuus parani entisestään, kun Noster Oy:lle tarjottiin israelilaisten Jaffa-appelsiinien edustusta. Idean tiimoilta perustettiin Finnsitro Oy, joka teki kaikille selväksi milloin “jaffat tulloo”.

Näistä lähtökohdista peilaten ja kotimaamme kasvuolosuhteet tietäen on ymmärrettävää miksi syömme niin suppeasti eri hedelmiä. Talvella hedelmien syöminen on järkevää, koska kotimaisia tuoreita avomaan kasviksia ei ole saatavilla. Usean maailmanlaajuisesti kaupallisesti merkittävän hedelmän sesonki sattuu meidän talven kohdalle, joten ne ovat myös tavallista edullisempia.

Kokeilemisen arvoisia hedelmiä keskitalvella ovat esimerkiksi sweetie, granaattiomena, ananas, annoona, avokado, kiivi ja veriappelsiini. Kevättä kohti mentäessä kannattaa maistella hieman eksoottisempia hedelmiä, kuten mangoa, papaijaa ja guavaa.

”Hedelmien sisältämää sokeria ei ole syytä pelätä.”

Viime vuosina sosiaalisessa mediassa on kiertänyt uutisia, joissa on kehotettu välttämään hedelmien sisältämiä sokereita. Jotkut painoaan tarkkailevat tuntuvat olevan huolissaan siitä, että fruktoosi varastoituisi rasvaksi pöytäsokeria tehokkaammin.

On totta, että useissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että liiallinen fruktoosin saanti voi nostaa veren rasva-arvoja, aiheuttaa insuliiniresistenssiä, lihavuutta ja kakkostyypin diabetesta. Hedelmät sisältävät glukoosia, fruktoosia sekä näiden kahden muodostamaa sakkaroosia. Tästä ei pidä kuitenkaan vetää hätiköityjä johtopäätöksiä, sillä näitä haittavaikutuksia on aiheuttanut prosessoituihin elintarvikkeisiin lisätty fruktoosi.

Hedelmien syömistä ei siis kannatta vältellä terveysriskien pelossa. Päinvastoin, hedelmien on todettu parantavan veren rasva-arvoja, alentavan verenpainetta ja vähentävän insuliiniresistenssiä. Hedelmien sisältämät kuidut hidastavat fruktoosin imeytymistä, eikä sitä voi verrata fruktoosipitoiseen maissisiirappiin, jonka käyttö on yleistynyt erityisesti virvoitusjuomissa.

Lisäksi hedelmät sisältävät vitamiineja, kivennäisaineita ja polyfenoleita sekä muitakin sokereita kuin fruktoosia, jotka erottavat hedelmien sokerit prosessoitujen elintarvikkeiden sokereista.

Tuoreiden hedelmien painosta suurin osa on vettä, joten kokoonsa nähden ne sisältävät hyvin vähän energiaa ja sokeria. Keskikokoinen omena sisältää fruktoosia noin 8,5 grammaa, banaani 3,5 grammaa ja appelsiini 5 grammaa. Usean tutkimuksen mukaan haittavaikutuksia on esiintynyt, kun fruktoosipitoisia siirappeja on käytetty yli 100 grammaa vuorokaudessa. Eli appelsiineja tulisi syödä päivässä yli 20 hedelmää, jotta tämä määrä saavutettaisiin. Tämän lisäksi on syytä muistaa, että haittavaikutukset on usein todettu teollisten siirappien käytöstä, eikä hedelmien luontaisesta fruktoosista.

Hedelmien sokereita ei siis kannata vältellä ja tällä hetkellä ne ovat myös ekologisia. Esimerkiksi Espanjasta luonnollisen satokauden aikana laivalla tuodun appelsiinin ilmastopäästöt ovat noin 0,5 kgCO2e/kg. Se on vain murto-osa kotimaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjäljestä, jonka ympärivuotisen hiilijalanjäljen keskiarvo on 5,1 kgC02e/kg.

Tuontiruoan kuljetusten osuus koko ruokaketjun ilmastopäästöistä on vain muutamia prosentteja, joten voimme hyvällä omalla tunnolla ostaa “etelän hedelmiä” niiden luonnollisella satokaudella, kun ne ovat edullisimmillaan ja maukkaimmillaan. Kotimaisen ruoan puolesta puhumiseen ja sen suosimiseen löytyy kyllä runsaasti muita argumentteja. Mielestäni tämän hetkisellä kasvisten kulutuksella ei ole kansasterveyden näkökulmasta järkevää rajata pois terveyttä edistäviä raaka-aineita, joita Suomessa ei voida tuottaa.

Täydellisen hedelmän löytäminen vaatii sinnikkyyttä.

Suurin osa syö meistä hedelmät sellaisenaan eli tuoreeltaan. Makunautinnon parantamiseksi kannattaa muistaa, että suurin osa hedelmistä tuodaan meille raakana. Äkkiseltään tämä voi meistä kuluttajista tuntua typerältä, koska olemmehan tottuneet saamaan kaikki heti. Tiettyjen kasvisten osalta se on ruokahävikin vähentämisen näkökulmasta hyvä asia. Kypsät hedelmät vaurioituisivat herkemmin kuljetuksista, eivätkä välttämättä säilyisi kaupan hyllyllä. Tämä voisi aiheuttaa turhaa ruokahävikkiä.

Monet hedelmät, kuten mandariinit, greipit, päärynät, talviomenat ja avokadot aloittavat kypsymisen vasta sadonkorjuun jälkeen tai maistuvat paremmilta muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Siksi niitä kannattaa malttaa kypsytellä kotona ennen nauttimista. Kypsentymistä voi nopeuttaa sulkemalla hedelmät muovipussiin runsaasti etyleeniä tuottavan kasviksen, kuten banaanin tai omenan kanssa.

Maku on kokemus.

Moni meistä muistelee kaiholla kuinka Balilla avokadot maistuivat niin paljon paremmilta kuin täällä räntäsateessa. Maku on kokemus, johon vaikuttaa moni muukin seikka kuin pelkästään raaka-aineen laatu. Todennäköisesti siellä käytetään kasvisten eri lajikkeita joiden ei tarvitse kestää kuljetusta. Kanariansaarilla mämmikin maistunee herkullisemmalta, mutta yritetään nauttia näistä hedelmistä täällä Suomessakin, nyt kun ne ovat parhaimmillaan. Helmikuun Satokausituotteista maistamisen arvoisia ovat ainakin italialaiset veriappelsiinit, sekä uutuushedelmä Sweetie.

Aiheeseen liittyvät

Ei kommentteja

Jätä vastaus