Yhteishyvä
Ruokakulttuuri

#Kukkakaalitalkoot ja kansanliikkeen voima

27.8.2017

Vuosi 2017 on ollut säiden puolesta mitä ihmeellisin laajalti Euroopassa. Tämä on heijastunut luonnollisesti myös maanviljelyssä ja sadoissa, joissa onnistumisessa tai epäonnistumisessa vallalla olevalla säätilanteella on erittäin suuri merkitys.

Alkuvuodesta Etelä-Euroopassa oli päällä vihanneskriisi, jossa poikkeuksellisen runsaat sateet johtivat huonoihin satoihin. Seurauksena monen kasviksen, kuten kesäkurpitsan ja jäävuorisalaatin hinnat nousivat Suomessa, ja esimerkiksi monet lounasravintolat joutuivat muuttamaan hetkellisesti salaattipöytiensä sisältöä saatavuusongelmien vuoksi. Tuoreimmat uutiset kertovat puolestaan, että Etelä-Eurooppa on kärsinyt erittäin kuumasta ilmasta, Lucifer-helteestä. Aika näyttää, millainen vaikutus kovalla helleaallolla on eri kasvisten satoihin, ja miten ne näkyvät Suomessa.

Myös Suomi on saanut osansa säiden ennalta-arvaamattomuudesta. Niinpä täällä koto-Suomessa on päällä hienoinen kasviskriisi, joka on kuitenkin luonteeltaan erilaisempi kuin alkuvuonna Etelä-Euroopassa nähty. Nykyinen kriisi ei johdu runsaista sateista, saatikka helteistä, vaan kylmästä alkukesästä. Erilaisemman kasviskriisistämme tekee myös se, että tämän vuoden kukkakaalisato oli minun ymmärrykseni mukaan kooltaan aivan normaali. Kriisi johtuukin siitä, että se normaali sato valmistui epänormaaliin aikaan: koko kukkakaalisato valmistui kylmän alkukesän johdosta yhdessä nupussa, hyvin lyhyen ajan sisällä.

Jokainen ymmärtää, mihin sadon valmistuminen yhtaikaisesti voi johtaa: ylitarjonnan määrä muodostuu niin massiiviseksi, että kaupoilla on huomattavia vaikeuksia saada kaikkea tarjolla olevaa kukkakaalia myydyksi, vaikka sen hinta laskettaisiin keskivertoa alhaisemmaksi. Niinpä oli vaarana, että kukkakaalit olisivat jääneet pelloille mätänemään: jos kaupat eivät kykenisi ostamaan kaikkia heille tarjottua kukkakaalia, ei viljelijällä olisi mitään syytä edes korjata satoaan pelloilta tappiolla. Jokainen ymmärtää senkin, millainen vaikutus tällaisella olisi paljon kukkakaalia viljelevien elinkeinoon.

Mukana kukkakaalitalkoissa dipattavan kukkakaalin muodossa!

Mukana kukkakaalitalkoissa dipattavan kukkakaalin muodossa!

Kukkakaalisatoon liittyvät ongelmat mainittiin Vasabladetissa vähän yli kaksi viikkoa sitten. Asia nousi laajalti ihmisten tietoisuuteen hieman myöhemmin eli viime viikon perjantaina, Helsingin Sanomien päivä aikaisemmin kriisistä tehdyn uutisen johdosta.

Jotain oli saatava tehdyksi ja nopeasti. Ensimmäisten joukossa liikenteessä olivat HS:n uutisen jakanut Satokausikalenteri ja Liemessä-ruokablogin kirjoittaja Jenni Häyrinen, joka reagoi ja kehotti viime lauantaisessa kirjoituksessaan ihmisiä ostamaan kukkakaalia, liittäen mukaan parisenkymmentä kukkakaalireseptiä eri ruokablogeista. Kirjoitukseen liitettiin nykyajan tyyliin myös avainsana #kukkakaalitalkoot. Kirjoituksen ideana oli tietysti se, että mikäli ihmiset saataisiin ostamaan kukkakaalia ja mielellään mahdollisimman paljon, kaupat rohkenisivat ottaa lisää kukkakaalia myyntiin. Silloin myös viljelijät voisivat korjata kukkakaalisatoaan normaaliin tapaan, ja kykenisivät lisääntyneen myynnin johdosta viljelemään kukkakaalia tai muita kasviksia paremmin edellytyksin myös tulevina vuosina.

Monien ihmisten kohdalla nousee kynnyskysymykseksi se, että kasvisten käytön kanssa ollaan niin sanotusti sormi suussa: kukkakaalia tekisi kyllä mieli ostaa, mutta ei oikein keksitä, mitä ruokaa siitä laittaisi. Jos kukkakaalia ostaa vähänkin enemmän, ei niistä valmistetun, yhden ja saman ruoan syöminen oikein innosta.

Niinpä oli ilo nähdä, että ruokabloggaajat, -mediat ja vaikuttajat alkoivat jakaa joukolla kukkakaalireseptejä ja jakamaan tietoa kukkakaalitalkoista. Tavan käyttäjien lisäksi elintarvikealan yritykset tulivat mukaan kukkakaalitalkoisiin, kukin omalla tyylillään: maitotuotteita valmistavien yritysten kukkakaaliresepteissä käytettiin kermaa, juustoa ja voita. Lihaa tuottavien yritysten resepteissä käytettiin kukkakaalin lisäksi luonnollisesti lihaa jossakin muodossa. Yhtä kaikki, jokaisen tavoite oli pohjimmiltaan sama: lisätä kukkakaalin menekkiä ja auttaa tappiota tekeviä viljelijöitä.

Kukkakaalitalkoot nousivat nopeasti laajaksi someilmiöksi. Sanomalehdet tekivät talkoista uutisia ja sosiaaliset mediat täyttyivät resepteistä ja kukkakaalien kuvista, avainsanan ollessa luonnollisesti #kukkakaalitalkoot. Kukkakaalitalkoot-hakusanalla tehtyjen Google-hakujen suosio nousi hetkessä räjähdysmäisesti. Sama kävi myös hakutulosten määrälle.

Kukkakaalitalkoot-hakusanan suosio Googlessa

Kukkakaalitalkoot-hakusanan suosio Googlessa

Itsekin halusin olla kukkakaalitalkoissa mukana, ja ostin viime ja tällä viikolla kaupassa käydessäni useammankin kukkakaalin varsin kohtuulliseen 1,39 euron kilohintaan. Omat suosikkini kukkakaalin syömistavoiksini ovat perinteinen höyryttäminen ja syöminen lisukkeena sekä nuppujen dippaaminen kermaviiliin valmistettuun, itse tehtyyn, kaikilla mausteilla -tyyliseen dippikastikkeeseen.

Vaikutukset ja jälkipyykki

Kukkakaalitalkoiden kunnollisesta käynnistämisestä on kulunut nyt vasta 8 päivää, mutta sen vaikutukset ovat olleet konkreettiset ja merkittävät. Satokausikalenteri kertoi saaneensa viljelijöiltä tietoa siitä, että talkoot toimivat ihan käytännössä. Myös kauppojen nopeaaa reagointia asiassa kiiteltiin. Menekin lisääntyminen ilmeni muun muassa siten, että esimerkiksi tamperelaisella Prismalla oli kukkakaalia koskeva saatavuusongelma:

S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa puolestaan kommentoi Twitterissä, että jo alkuviikosta kukkakaalin myynti oli lisääntynyt lähemmäs parikymmentä prosenttia, ja että loppuviikosta kasvu oli todennäköisesti vieläkin suurempaa. Lopulliset myyntilukemat viime viikolta varmistivat, että S-ryhmä myi kukkakaalia viime viikolla 44% enemmän verrattuna toissa viikkoon.

Kukkakaalitalkoot eivät ole vielä ohitse, mutta jo tässä vaiheessa voidaan miettiä, mitä kukkakaalitalkoista on jäänyt käteen sen lisäksi, että monella viljelijällä on nyt huomattavasti mukavammat oltavat kuin parisen viikkoa sitten, ja että olemme koonneet hetkessä saman avainsanan alle ennennäkemättömän kukkakaalireseptipankin.

Minun mielestäni konkreettisin kukkakaalitalkoiden opetus on se, että asioihin voidaan ihan oikeasti vaikuttaa ruohonjuuritasolla. Kaiken keskiössä on kuluttaja, joiden hurjasti lisääntynyt kukkakaalin kysyntä ruokaketjun loppupäässä sai aikaan ketjureaktion, jonka satoa pääsemme nyt korjaamaan. Keskiössä on se sama kuluttaja, joka saattaa ajatella, että ”pelkästään minä en voi vaikuttaa mihinkään yhtään mitenkään”.

Se, että ei koe omilla valinnoillaan olevan vaikutusta, on kuitenkin aivan väärä lähestymistapa: kun ihmisiä saadaan mukaan tarpeeksi, kaikki on mahdollista. Ilman tarpeeksi monen ihmisen konkreettisia toimia ei olisi ollut kukkakaalitalkoitakaan. Myöskään ilman lisääntynyttä kysyntää saisimme tuskin syötyä esimerkiksi suomalaista vesimelonia, jollaisen ostaminen lähikaupasta olisi ollut ainakin minusta vielä muutama vuosi sitten täysin utopistinen ajatus.

Jos kukaan ei uskalla avata suutaan, ei mitään saada myöskään aikaan. Siksi kannattaa nykäistä aina kauppiasta hihasta, kun itselle herää esimerkiksi jokin kasviksia koskeva ajatus tai toive. Joku toinen tai kolmaskin on saattanut jo olla aikaisemmin liikkeessä samalla asialla, jolloin kauppiaalle syntyy ajatus, että tälle asialle olisi hyvä tehdä jotakin.

Sain muuten vihiä, että kesäkurpitsalle näyttäisi käyvän samat kuin nyt kävi kukkakaalille. Ehkä laitammekin seuraavaksi pystyyn #kesäkurpitsatalkoot, laitamme uunit päälle ja teemme esimerkiksi yhtä suosikkiruoistani, kesäkurpitsalasagnea?

Aiheeseen liittyvät

Ei kommentteja

Jätä vastaus